Pikku apulainen

(Tuure tarinoi): Miulla on ollu aika kiireinen viikonloppu. Perjantaina mie käytin Tyyneä ellillä. Kirsi-täti laitto sille ensimmäisen rokotuksen. Äippä väittää, että minnuukkii pistettiin, mut emmie vaan huomannu mittään. Kylhän mie Kirsi-tätin luona kiipesin pöyvälle ja söin nammii, mutta mistään piikkilöistä mie en tiijä mittään. Tyynee kyllä pistettin, sen mie näin, sillä mie roikuin siinä pöyvän reunalla ja juttelin Tyynelle mukavia. Ei se pikkulikkakkaa ollu milläsikkää, vaikka vähän sitä kyllä tais jännittee. Seuraavan kerran Tyyne osovaakin sitten käyvä ellillä yksinnään, kun mie oon sille neuvonna, miten sielä pittää käyttääntyä.

Mie oon jo valamis. Männään jo!

Ensimmäisen elli-reissun jälkeen Tyyne oli aika ryyd

Lauvantaina mie tein vähä kaverikoirahommia. Myö käytiin isäntäväen kansa terveyskeskuksessa moikkoomassa mummin Seppoo. Se on se sama Seppo, jota mie pienenä poikana kävin ommaishoitamassa, kun se asu vielä kotona. Sielä terveyskeskuksen pihalla oli usseempikkii immeinen, joka istu sellasessa pyörillä olevassa tuolissa. Mie kaverikoirailin niitennii kansa. Nihilisti-äippä mukisi jottain, että miun pittää vielä paljo harjotella ennen ku miusta tulloo oikee kaverikoira. Kaverikoirailtavan sylliin ei sua kuulema heti kiivetä. Nii eikä tarvii koko ajan pusutella. Nii, mutta ku miusta kaverikoirailu on nii kivvaa, ettei millään malttas...

Tännää mie sitten siirryin terveyvenhuoltoalalta kauneuvenhoitoalalle. Mie annoin meijän huushollin naisväelle kaunistavaa lupsutushoitoo.Tyyneen se ehkä vielä tepsii. Äipästä en niinkää tiijä.

Työväline valmiina...

Siulle mie laitan ellottavan  elvyttävän kuolanaamion

Sie saat karvoja silottavan ja kaunistavan käsittelyn

Sopu sijaa antaa

(Tyyne touhuaa): Mie tykkään olla sylkyssä ja viekussa. Kaikki viekut ja sylkyt käy, mut eniten mie tykkään olla äipän sylissä ja Oskun viekussa - vaikka väkisin. Eilissäiltana mie olisin halunna männä yöunille koiran viekkuun, mut se kahto minnuu vuan ihan hoona ja lähti pois. Viime aikoina mie oon ruvenna koirasta oikein tykkeemään. Sen kansa on mukava leikkii. Pappakissaa välillä korpevvaa, kun myö rallattaan pitkin ja poikin meijän resitenssii.

Äippä, sano Tyynelle, että tää on miun paikka. 

Miten nii koirahäkki? Kissojahan myö ollaan,
etkö sie nyt sen vertoo ällyy?

ÄIPPÄ! Nyt kyllä sanot Tyynelle, että nyt on miun sylivuoro.

Ylläritunnustus

(Tuure & Tyyne & Oskari): Myö saatiin Mintun helminauha -blogin Ninniltä ylläripylläritunnustus. Myö ollaan niin yllättyneitä ja ilosia, ettei tiijetä miten päin oltas. Kiitos, Ninni!

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Myö tykätään niin monesta blogista, että pittää valita huntturallaan viis, joille myö tätä tunnustusta jatkettaan: 

1. Musta ja Harmaa
2. Lampurin elämää
3. Myrsky ja Tuisku
4. Varjoyrtin puutarha
5. Tuutusen basaari

Koulumuistoja

(Tuure): Ihmispennuilla alako kuulema tällä viikolla koulu. Miulta se loppu torstaina. Se oli Vihmerän Tavat ja taidot -kurssi. Äippä sano, että mie piäsin luokalta rimaa hipoen, ja että ainakin ohitusharjotuksista meinas tulla ehot. Yhen koulutunnin jäläkeen äippä jupisteli jottain punavalakosista rukkasista. Miun mielestä sillä kyllä hanskoja on jo ihan tarpeeks. Isäntäkkii on sammoo mieltä. Niimpähän! Viimesen koulukerran jäläkeen se kyllä oli tuas ilosemmannäköne eikä ennee rukkasistakkaa puhunu.

Viimosen koulutunnin lopuks hirmeen mukava Irene-ope jako meille oppilaille totistukset. Miekii sain, vaikka äippä välillä uhkaili luokallejiämisellä ja tarkkailuluokalla ja vaikka millä.

Täs mie tarkastelen miun totistusta.
Hyvvää se on, vaikka äippä muuta väittäski!

Koulunpiättäjäisiä mie juhlin eilissäiltana koirulipuistossa yhen jänöpoimuripentusen kansa. Ja huolella. Kottiin piästyä mie jouvuin elämäni ensimmäistä kertoo kokovartalosuihkuun. Koirasampottahan meillä ei tietenkään ollu. Sain lainata isännältä Linna-sampotta.

Miks pittää männä suihkuun?
Miust mie oisin ihan tyylikäs näinkii.

Tuurekin on täällä

(Tuure tarinoi): Viime aikoina kissat on varannu kaiken plokiajan enkä mie ole piässy kertommaan, mitä mie olen puuhaillu.

Ensinnäkkii mie olen oppinu uimaan. Nyt mie vasta tajjuun, miten mukavata uiminen oikein on. Kyllähän mie aina oon veessä tykänny läträtä, mutta nyt mie ossaan uija ihan aikuisten oikeesti.

Mie meen ku juna...

ja tuon kepin rantaan

Sitten mie oon käyny isäntäväen kansa uusissa paikoissa seikkailemassa. Eilen käytiin Jamiksella. Ja tuas jouvuin lainoomaan kakkapussiani.

Ai tällänen musta tällä kertoo. Mikä oli?
Musta torvisieni. Selevä!

Tyyne opettelloo jälkikäsittelyä

Tännään myö käytiin isäntäväen kansa hirmeen pitkällä remmilenkillä. Samalla myö harjoteltiin toisten koirien kahtelemista, kun ne mäni ohi. Äippä on sitä mieltä, että miulla on vähän liikoo asiaa, kun nähhään toisia koiria. Hilijoo pitäs kuulema olla. Ja nätisti. Metässäkkii myö käytiin. Äippä kerto, että se oli Siiri-vainaan kotimehtä, jossa se oli nuorena tyttönä paljo juoksenellu. Nyt se oli yks rytöläjä. Laavu siellä kuitennii oli vielä jälellä. Myö piettiin sielä huilitauko.

Mukavaa viikkoa miun kamuille ja ihhailijoille!

Kalamahat

(Oskari tilittää): Viime aikoina on tarjoilut ollu kohillaan tässä huushollissa. Myö on pikkulikan kansa suatu seitä, affenaa ja muikkuja. Kahta ensimmäistä pikkulikkakkii veti tuulensuojaan ihan höpönä (mitäpä ruokoo se ei vetäs!). Affenoita äippä anto meille niin paljo, että Tyyne ei jaksanukkaa kaikkee syyvä. Se jemmas viimesen kalapalan olkkarin verhon taakse, josta Tuure sen sitten äkkäs. Pikkulikka siinä sitten muristen puolusti saalistaan. Tännään isäntäväki toi meille kaupunnilta tulijaisina kokonaisina muikkuja. Äippä laiton muikun ensin miun kuppiin, josta Tyyne tö Röyhkimys sen varasti ja vei ommaan kuppiisa. Leikkimiseks se muikunsyönti meinas siltä sitten kuitennii männä.

Tässä pikkulikka vettää affenaa tuulensuojaan

Kahtokee nyt, kenen kupilla se tuas on?

Kokonainen muikku oli pikkulikalle liijan suuri vastustaja

Nyt syö, eläkä leiki sen ruuvan kansa

Äippä sai lopulta ruuvalla leikkimisestä tarpeekseen ja
ja anto loput kokeneelle kala-alan ammattilaiselle

Toyboy

(Oskari tilittää): Mie arvasin sen, että kun näitä pikkulikkoja meijän huusholliin kannettaan niin jo alakaa kollin lievää törkeämpi hyväkskäyttö. Miun häntä on kuulema mualiman paras leikkikalu ja kauneushoitolavastaanottookkii on tuas pitäny ruveta pitämään.

Tässä se hullunkiilto silimissä leikkii miun hännällä

Sitten nau'utaan vastaanottoaikaa mösjöö Oscarilta

Kauneushoitola on auki taas

Mie en oo mikkään lelupoika. Niimpähän!

Olympiahengessä

(Tyyne touhuaa): Mie oon kova tyttö touhuammaan ja ottammaan ossaa kaikkeen tekemisseen. Erityisesti ruokaan liittyvät puuhat on miun suosikkeja. Isäntäväen syöntiaikanakkii mie oon niin innolla mukana, että ensin ne nostaa miut 58 kertoo pois pöyvästä ja sitten laittaavat makkarin oven taakse.

Mie oon monta kertoo pyytännä piästä ulos pelloomaan palloa koiran kansa. En oo piässy.  Törkeän syrjinnän syyks isäntä on sanonu, että siinä pelissä pellaajan pitäs mukamas olla isompi ku peliväline eli pallo. Mie sain kuitennii pelata potkupallopellii isännän kansa.

Miekii halluun pelata

Ketäs myö pelattaan?

Nyt on kyllä jo miun vuoro!

Kisakatsomossa oli hiljaista

Erä- ja päikkäritauko