torstai 22. joulukuuta 2011

Tiällä ollaan!

(Tuure tarinoi): Kyllä myö tiällä vielä ollaan hengissä ja hyvissä voimissa. Viime aikoina meillä Oskarin kansa on vuan ollut vähä työvoimapulaa sihteerikköosastolla. Meijän vaki sihteeri karkas joku aika sitten isännän kanssa jonnekin  Hahamaahan. Myö jiätiin Oskarin kanssa kotimiehiks. Ei meijän ihan yksinnään kuitenkaan tarvinna olla, sillä meillä kävi kotona ikiomat hoitajat. Kiitokset hyvästä hoijosta Jennalle, Satulle ja Jarkolle sekä mummille! Nii ja nuapurin mukavalle tätille ja setälle, jotka myös meistä huolehtivat hirmu hyvästi.

Hei, Osku, mitä nää on?

Nää on, pikkurakki, sellassii kapineita, että kun nää ilimestyy
näkyville niin isäntäväki häviää.


Miun pittää kuitenkii tunnustoo, että ens alakuun minnuu kyllä huolestutti aika tavalla. Sitten mie kuitennii tajusin, että ei meitä ehkes kuitenkaan oo hylätty. Kyllä ne immeiset tulivat aina takasin, vaikka välillä lähtivätkii jossain käymään. Ja isäntäväkikii osas tulla takasin kottiin, vaikka mie en niitä ollukkaa paimentamassa. Suattaa olla, että myö jatkossakkii voijaan piästee isäntäväki kulun piälle.

Miulla oli oikeestaan isäntäväen poissaollessa aika kivvookii. Mie sain yhtenä viikonloppuna touhuta yhellä mökillä ja käyvä piiiitkillä lenkeillä monta kertoo päivässä. Kyllä minnuu sitten väsyttikkii, kun lopulta mäntiin sisälle. Kaiken lisäks myö opeteltiin miun uuven personal reinerin kansa temppuja, joita oli mukava sitten isäntäväelle esitellä.

Satu-täti piäs yllättämmään kamerasa kansa

1 kommentti:

  1. Hahamaahan? No hyvä ettei ollu Nyyhnyyhmaahan, ois ollut aika turha reissu semmonen. Haha piristi niitä varmaan ainaki 100 rosenttia!

    VastaaPoista