tiistai 21. kesäkuuta 2011

Tuure kotoutuu

Aika kuluu nopeasti pikkukoiran kanssa touhutessa, joten ei ole ehtinyt blogiakaan kirjoittaa. Kesäloman ottaminen tähän saumaan oli nerokas ajatus.

Tuure-poika on kotoutunut laumaamme paremmin kuin hyvin. Tällä hetkellä olen myös sitä mieltä, että pentu on ylittänyt kaikki odotukset mennen tullen, sillä niin helppoa elämä tähän mennessä tämän kaverin kanssa on ollut. Varaan kuitenkin oikeuden muuttaa mielipidettäni.

Naapurit toivottivat Tuuren tervetulleeksi kakun kera


Tuure on selvästi fiksu poika. Aloitetaan sisäsiisteydestä; tähän päivään mennessä sisätiloista on siivottu yksi kakkonen (heti kotiintultua) ja yksi pissa. Muutama yö sitten Tuure jopa itse ilmoitti haluavansa ulos. Oma etunsa on tässä tilanteessa omakotitaloasumisessa, sillä pennun saa kipattua ketterästi ulos kehuttavaksi tarpeiden päätyessä soveliaaseen paikkaan.

Moni pelotteli, että aluksi yöt menevät parkuvaa pentua kuunnellessa. Tuure ei kuitenkaan ensimmäisen illan parin minuutin protestoinnin jälkeen ole päästänyt pihaustakaan (paitsi silloin kun piti aikuisten oikeesti päästä pihalle). Muutenkaan kaveri ei turhia hötkyile, vaan seurailee rauhassa ympäristön tapahtumia ja leikkii leluillaan.


Kaikki on hyvin, kun lelut on lähellä



Viime päivinä Tuuren kanssa on ahkerasti opeteltu ja tehty tutuksi monenlaisia asioita. On käyty kerrostalossa, ajeltu hissillä, menty yli ja ali siltojen, autoiltu, käyty kaupassa ja rautatieasemalla muutamia asioita mainitakseni. Kaikkeen kokemaansa Tuure on suhtautunut tyynen rauhallisesti.






Tuure ja autovaljaat - joko mennään?




Eilen kokeilimme hoidossa olemista "mummin" luona kerrostalossa kaupungilla. No problem, vaikka ympärillä paukuteltiin ikkunaremonttia. Kaveri oli ensin leikkinyt omilla ja talon tarjoamilla leluilla ja pötkähtänyt sitten tyytyväisenä nukkumaan. Mahdollista kaverikoiran uraa ajatellen tämä paikka on myös oivallinen työharjoittelupaikka, sillä siellä on rollaattori, pyörätuoli ja hitaasti liikkuva ihminen.

Tassuveljien tutustuminen on oman postauksensa arvoinen, joten päätän tällä kertaa lauantaisiin lenkkeilytunnelmiin.


Lenkillä mie uin 

ja kävin kaupassa
 (emäntä tarkentaa, että isäntä kävi kaupassa ja me Tuuren kanssa odottelimme pihalla)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti